Selvitys, joka alkaa lauseella "selvitä kaikki X:stä", päättyy kansioon, jota kukaan ei voi käyttää. Selvitys alkaa kysymyksestä, joka on riittävän rajattu siihen, että vastaus ratkaisisi asian — ja mikä ratkaisevaa, riittävän rajattu siihen, että vastaukseksi voisi tulla ei.
"Onko tämän aluksen rekisteröity omistaja sama yhtiö, jolla on satamasopimus?" on kysymys. Siihen on kaksi mahdollista vastausta, ja molemmista on hyötyä.
"Mitä tämä henkilö salaa?" ei ole kysymys. Se olettaa jo oman vastauksensa, ja kaikki myöhemmin löydetty luetaan sen vahvistukseksi. Tämä ei ole luonnevika; näin kaikkien tarkkaavaisuus toimii, minkä vuoksi rakenteen on tehtävä työ sen sijaan.
Toimi sitten seuraavassa järjestyksessä:
- Kirjoita kysymys muistiin ennen kuin tarkastelet mitään.
- Kirjoita, mikä osoittaisi vastauksen kumpaan tahansa suuntaan.
- Kirjaa jokainen lähde työn edetessä sekä päivämäärä ja lähteen sisältö.
- Lopeta, kun kysymykseen on vastattu, myös silloin, kun vastaus on ei.
Neljäs kohta jätetään väliin useimmin. Selvitys, jolla ei ole lopettamisehtoa, jatkuu, kunnes joku väsyy, ja sen tuloksena on kasa aineistoa eikä havaintoa.