Voidaanko tehdä mitään ennen kuin henkilö sairastuu? Kyllä. Sitä kutsutaan altistumisen jälkeiseksi estohoidoksi, se on yksinkertaista, ja sitä on pyydettävä — kukaan ei tiedä sinun altistuneen, ellet kerro siitä.
Kuka katsotaan altistuneeksi. According to the World Health Organization, henkilö, joka edeltävien 10 päivän aikana:
- oli 2 metrin etäisyydellä henkilöstä, jolla oli keuhkorutto — epäilty tai varmistettu — milloin tahansa kyseisen henkilön ensimmäisen oireen ja hänen hoitonsa ensimmäisten 48 tunnin päättymisen välisenä aikana;
- asuu samassa taloudessa paiseruttoa sairastavan potilaan kanssa ja on siten todennäköisesti altistunut samoille kirpuille;
- käsitteli tartunnan saanutta eläintä tai sen kudoksia tai ruumiinnesteitä ilman suojausta;
- joutui laboratoriossa onnettomuuteen, jossa oli mukana bakteeria.
Mitä tehdään.
- 7 päivän antibioottikuuri — terveydenhuollon määräämä fluorokinoloni tai doksisykliini. Lääkettä ei osteta eikä oteta oman harkinnan mukaan: lääkkeellä, annoksella ja hoidon kestolla on merkitystä, samoin sillä, että tieto saamastasi hoidosta kirjataan.
- Eristystä ei tarvita, kun olet terve. The World Health Organization toteaa nimenomaisesti, ettei altistuneita henkilöitä tarvitse eristää niin kauan kuin heillä ei ole oireita. Jotkin viranomaiset pyytävät antibiootista kieltäytyvää kontaktihenkilöä pysymään kotona 7 päivän ajan.
- Oireiden seuraaminen. Mittaa lämpösi joka päivä vähintään 7 päivän ajan. Kun kuume alkaa, soita heti — älä odota nähdäksesi, miten se kehittyy, ja kerro, että olet kontaktihenkilö.
- Kirput. Jos kirput olivat tartunnan lähde, vaatteet, koti ja lemmikit käsitellään kirppujen varalta.
Mitä sinua pyydetään tekemään.
- Kerro terveydenhuollolle kaikki altistumisesta: missä, milloin, kuinka lähellä ja kuinka kauan.
- Anna siellä olleiden muiden henkilöiden nimet. Heille on tarjottava samaa mahdollisuutta saman 10 päivän kuluessa.
- Ota jokainen annos.
- Jatka normaalia elämää, ellei sinua ohjeisteta toisin.
Mitä ei tehdä.
- Antibiootteja etukäteen, "varmuuden vuoksi". Ennaltaehkäisevät antibiootit ennen mahdollista altistumista on tarkoitettu vain ryhmille, joiden on työskenneltävä lyhyen aikaa alueella, jolla ruttoa esiintyy — ja tällöin niitä käytetään 1 päivä ennen työskentelyä ja 48 tuntiin sen jälkeen. Niitä ei ole tarkoitettu matkailijoille tai kotitalouksille.
- Rokotusta altistumisen jälkeen. Tätä tarkoitusta varten ei ole rokotetta.
- Terveen kontaktihenkilön testaaminen. Ei ole olemassa testiä, joka osoittaisi, onko oireeton henkilö sairastumassa itämisvaiheessa olevaan ruttoon.
Miksi mahdollisuutta tarjotaan näin laajasti. Jotta antibiootti estäisi sairauden, se on annettava itämisaikana, ennen kuin tiedetään, kuka olisi sairastunut. Siksi sitä tarjotaan kaikille lähikontaktissa olleille, joista useimmat olisivat pysyneet terveinä. Se on menetelmän hinta, ja se on pieni.
Lähde. WHO, Manual for plague surveillance, diagnosis, prevention and control (2024), section 6.5, https://www.who.int/publications/i/item/9789240090422 ; New South Wales Health, Plague control guideline, https://www.health.nsw.gov.au/Infectious/controlguideline/Pages/plague.aspx ; United States Centers for Disease Control and Prevention, Clinical care of plague, https://www.cdc.gov/plague/hcp/clinical-care/index.html
Mitä tämä ei ole. Tämä on luettavaa tietoa, ei lääkemääräys. Se, katsotaanko sinut kontaktihenkilöksi ja mitä sinulle annetaan, on sen paikan terveydenhuollon päätös, jossa olet.